Pohjois-Savon yritysten liikevaihdon kasvuvauhti kiihtyi vuonna 2004. Se ylsi 5,1 %:iin eli pariin edellisvuoteen verrattuna kaksinkertaiseen kasvuvauhtiin. Kasvu jäi kuitenkin hieman koko maata (5,8 %) hitaammaksi. Suhteellisesti suurinta liikevaihdon kasvu oli Sisä-Savossa (7,0 %) sekä Kuopion seudulla (6,0 %). Muilla seuduilla lisäys jäi alle maakunnan ja maan keskiarvon. Ylä-Savo ylsi 4,7! , Varkauden seutu 2,9 ja Koillis-Savo 2,7 %:n kasvuun. Vuoteen 2003 verrattuna liikevaihdon kehitys oli viime vuonna parempaa Varkauden, Kuopion ja Sisä-Savon seuduilla. Minkään seudun kehitys ei kuitenkaan poikkea dramaattisesti vuosien 1996-2004 keskiarvolukemista.

Palkkasumma lisääntyi valtakunnallista vauhtia

Yritysten palkkasumman kasvu kiihtyi Pohjois-Savossa ja ylsi 4,7 %:iin, mikä vastasi kutakuinkin koko maan (4,5 %) kehitystä. Suhteellisesti nopeinta palkkasumman kasvu oli Sisä-Savossa, 6,3 %. Valtakunnallinen ja maakunnallinen palkkasumman kasvuprosentti ylittyi myös Ylä-Savossa (4,9 %). Kuopiossa kasvu oli 4,1, Varkauden seudulla 3,7 ja Koillis-Savossa 2,3 %.

Edellisvuodesta palkkasumma on kasvanut koko Pohjois-Savossa. Vuoden 2004 palkkasummakehitys noudattelee joka seudulla pitkälle yhdeksän viime vuoden keskiarvolukemia. Sisä-Savo on kuitenkin päässyt selkeästi nousujohteiseen kehitykseen tämän vuosikymmenen aikana.

Pohjois-Savon koko palkkasumma oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 2 158 miljardia euroa eli noin 5,6 % koko maan luvuista. Se vastaa hyvin maakunnan väestöosuutta. Palkkasummissa on seuduittain suuret, osin liikevaihdonjakaumasta poikkeavat erot. Kuopion seudulla yritysten palkkasumma oli 1 070 milj. euroa, kun se oli Ylä-Savossa 419, Varkauden seudulla 358, Koillis-Savossa 120 ja Sisä-Savossa 86 miljoonaa.

Sisä-Savo kasvatti eniten vientiäänkin

Pohjois-Savon viennille on ominaista suuret vuosittaiset vaihtelut, mikä johtuu mm. Varkauden seudun metsä- ja metalliteollisuuden tilauskannan muutoksista. Vuonna 2004 Pohjois-Savon viennin kasvu oli 6 %, mikä jäi hieman alle valtakunnallisen keskiarvon (6,9 %). Kehitys oli kuitenkin suotuisinta sitten vuoden 2000. Vuonna 2003 vienti väheni Pohjois-Savossa 2 %, kun vuonna 2004 se kasvoi 6 %.

Suhteellisesti suurinta viennin lisäys oli Sisä-Savossa, jopa 15,9 %. Myös Ylä-Savo (7,3 %) ja Kuopion seutu (6,6 %) ylittivät maakunnallisen keskiarvon. Maakunnan ”vientiveturin” eli Varkauden seudun vienti kasvoi 4,7 %, mutta Koillis-Savo joutui tyytymään nollalinjaan. Seuduilla viennin kehitys on ollut viime vuodesta selkeästi positiivista Ylä-Savoa lukuun ottamatta.

Vahvaa kasvua metalliteollisuudessa ja mekaanisessa puunjalostuksessa

Toimialoittain liikevaihto kasvoi Pohjois-Savossa v. 2004 suhteellisesti eniten tietojenkäsittelypalveluissa, metalliteollisuudessa, liike-elämän palveluissa, elektroniikassa, mekaanisessa puunjalostuksessa, kaupassa, liikenteessä sekä terveys- ja koulutuspalveluissa. Myös teollisuuden yleinen kehitys oli suotuisa. Koko maata ripeämpää kasvu oli selkeimmin tietojenkäsittelyssä, liike-elämän palveluissa, elektroniikassa ja mekaanisessa puunjalostuksessa. Eniten jäätiin valtakunnan tasosta rakentamisen maakuntaan kirjautuneessa liikevaihdossa sekä posti- ja teleliikenteessä.

Palkkasumma kasvoi nopeimmin mekaanisessa puunjalostuksessa (n. 7 %), liike-elämän palveluissa, rakentamisessa, terveys- ja koulutuspalveluissa sekä kaupassa ja liikenteessä. Myös metalli- ja muussa teollisuudessa palkkasummakasvu ylsi päälle 3 %:n. Koko maahan verrattuna selvästi vahvinta palkkasumman kasvu oli terveys- ja koulutuspalveluissa, mekaanisessa puunjalostuksessa sekä liikenteessä. Eniten se jäi valtakunnallisesta kasvuvauhdista elektroniikkateollisuudessa sekä tietojenkäsittelypalveluissa.

Työttömyys jatkanut supistumistaan – tosin hidastuen

Pohjois-Savon työttömyysaste putosi vuonna 2004 jälleen, kuten se on tehnyt varsin tasaisesti vuodesta 1995 lähtien. Se oli 13,1 %, kun edellisvuonna työttömyys oli 0,3 prosenttiyksikköä suurempi. Työttömyyden supistumisvauhti hidastui kuitenkin viime vuonna. Työttömiksi kirjattiin viime vuonna Pohjois-Savossa hieman yli 15 000 henkilöä, kun työvoiman määrä oli 114 400. Myönteistä oli, että maakunnan työllisyysaste kasvoi 0,5 prosenttiyksiköllä 62,1 %:iin, mikä on paras lukema sitten vuoden 1991. Koko maan lukuihin verrattuna Pohjois-Savolla on vielä parannettavaa, sillä valtakunnallinen työttömyysaste on 11,1 ja työllisyysaste 67,2 %.

Pohjois-Savon väestö väheni vuonna 2004 kaikkiaan 273 henkilöllä pienen muuttotappion ja myös lievän kuolleisuusenemmyyden vuoksi. Väestömenetys oli kuitenkin niukin moniin vuosiin.



Pohjois-Savon liiton ja Pohjois-Savon TE-keskuksen laatima aluetalouskatsaus antaa ajan tasalla olevaa tietoa Pohjois-Savon aluetalouden tilasta ja sen viimeisimmistä muutoksista. Seurantaa käytetään mm. EU:n tavoite 1 –ohjelman vaikuttavuuden arvioinnissa sekä maakunnan ja eri organisaatioiden suunnittelussa. Katsaus tehdään vuosittain keväällä ja syksyllä. Maakunnan aluetaloutta, vientiä ja työllisyyttä on kuvattu Tilastokeskuksen kokoamalla, yritysten arvonlisäverotilityksiin perustuvalla kuukausikuvaajalla. Seuraava aluetalouskatsaus julkaistaan vuodenvaihteessa.

Lisätietoja:

P-Savon liitossa vs. maakuntajohtaja Jussi Huttunen, p. (017) 550 1444, 0400 672 168 ja vs. kehittämisjohtaja Simo Kotiluoto, p. (017) 550 1443, 040 573 5576.